Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wood Green. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wood Green. Näytä kaikki tekstit

19. heinäkuuta 2012

Hyde Park & Kensington Gardens

Koska viikolla ei tapahdu mitään jännää niin jatkan viime viikonlopun selostusta. Lauantaina menin vielä tosiaan museokierroksen jälkeen tässä lähellä olevaan Wood Greeniin joka on siis kaupunginosa tässä ihan lähellä. Mun vuokraemäntä oli kertonut, että siellä on Primark mistä saa vaikka ja mitä halvalla. Tykästyin Wood Greeniin tosi paljon! Se on 10 minsan bussimatkan päässä ja siellä on leffateatteri, ostoskeskus, ruokakauppoja, Alexandra Park (jossa pitää käydä joku viikonloppu) ja sen sellasta. Ja kun astuin Primarkin ovesta sisään niin mut valtas hetkellisesti pieni hulluus ja hamstrasin tavaraa niin paljon kun käsiin mahtu. Siellä oli tosi kivoja vaatteita ja kenkiä ja alusvaatteita just sopiviin hintoihin. En ikinä päässyt ekaa kerrosta pidemmälle (naistenvaateosasto), mutta pää sentään selkeni jossain vaiheessa ja vein tavaraa takas hyllyihin ja lähdin vaan £50 köyhempänä. Mukaan lähti henkareita, takki, ihana peplum-mekko, pitkä flaneliyöpaita ja legginssit.


Wood Green ei siis todella oo kaukana, mutta siellä on niin erilaista kun täällä Tottenhamissa. Siellä on niin paljon kaikkea ja paikkoja mihin uskaltaa jopa mennä sisään. Täällä Tottenhamissa en aio jalallanikaan stua yhteenkään pubiin eikä hirveästi huvita käydä missään pikaruokapaikoissakaan. Osasyy siihen on se, että tuntuu, että kaikki täällä tuntee toisensa. Kun kävelen pikaruokalan ohi niin siellä hengaa joku joukko juttelemassa toisilleen kun vanhat tutut. Kadulla ihmiset huutelee toisilleen ja joskus auton ikkunastakin. Tulee tosi ulkopuolinen olo eikä kiinnosta paljon viettää aikaa ulkosalla. Kaupassa saatan käydä (Sainsbury's) ja kävelen junapysäkille ja takas päivittäin, mutta siihen se jää. Mikä on harmi, koska olis kiva esimerkiksi käydä lenkillä kun on iltasin tylsää tai jotain sellasta. Oonkin nyt alkanut etsiä kuntosalia jostain työpaikan läheltä. Täällä pitäs olla sellasia saleja jotka on tosi halpoja koska niissä ei oo mitää turhaa ylimäärästä. Ite tykkään just salilla käymisestä enkä niin paljon erilaisista ryhmätunneista joten täällä on sellasia saleja joissa tosiaan on vaan se sali ja ihan minimi henkilökunta jotta saadaan hinnat mahdollisimman kilpailukykyisiksi. Uskon vasta kun näen omin silmin.

No mutta sunnuntaina sitten lähdin Hyde Parkiin ja Kensington Gardeniin kun oli niin nätti päivä, ainoa laatuaan tähän asti. Tässä vähän kuvia.

Serpentine-järvi



Pulumies













Peter Pan patsas

Albert Memorial ja takana Royal Albert Hall




Ei nyt kuvissa ehkä näytä kovin valoisalta, mutta välillä se aurinko oikeesti paistoi :) En todellakaan kiertänyt läpi koko puistoa koska se oli aika iso joten pitää seuraavalla kerralla suunnata niihin ennalta tuntemattomiin osiin. Siellä oli kova rakennusurakka menossa (kuten koko hiivatin Lontoossa) kun olympialaisia varten pistettiin pystyyn vaikka mitä. Siellä tulee muistaakseni olemaan myös tosi iso screeni jolta voi katsoa olympialaisia. Mutta siis osa puistoa oli kokonaan suljettu sen takia, että siellä rakennetaan kaikkea. Siellä pidetään myös paljon konsertteja tänä kesänä ja lehdessä ainakin luki, että järjestäjät oli vetänyt piuhat irti laitteista kun Bruce Springsteen lauleskeli yli sallitun ajan.

Tuntuu kyllä, että näitä olympialaisista koituvia ruuhkia yms. liiotellaan kauheesti. Töissäkin on puhuttu, että jos on vaikeuksia päästä töihin tai töistä kotiin niin tehdään sitten etätöitä. Ei koske varmaan mua koska miten ihmeessä mä voin tehdä mitään kämpillä! Tapaamisiakin on suunniteltu olympialaisten ympärille jottei koidu ongelmia. No mutta pianhan se nähdään, ens viikolla ne kun alkaa. Voisi harkita jopa lipun ostamista johonkin koska ne ei olekaan niin kalliita kun jotenkin oletin. Töissä yks tyyppi just katseli uimahyppy-lippuja £30.

En vielä tiedä viikonlopun suunnitelmista, mutta Reetta olis taas Lontoossa. En vaan ollut maailman parasta seuraa viimeks joten pitää ryhdistäytyä ja olla iloinen, että on edes yksi ihminen jonka kanssa tehdä jotain.