Hahaa! Yksi kuukausi on selätetty ja kuudesta on enää jäljellä viisi! Tää on ollut mullistava kokemus tähän asti. Koko maailma on jotenkin kääntynyt ylösalaisin. Esimerkkejä:
1) En odota viikonloppuja samalla tavalla kun yleensä. Viikonloput menee tooooosi hitaasti. Perjantaina on vähän sellanen perjantai-fiilis, mutta se on ennemminkin jäänne menneisyydestä, vähän kuten häntäluu apina-ajoilta! Joskus perjantaisin oli syytä juhlia vapaapäiviä, mutta nyt se on mun maanantai. Toisaalta pitkään nukkuminen on edelleen aika jees.
2) Maanantait rules! Siinä mielessä maanantait on mälsiä, että pitää odottaa seitsemän päivää ennen kun on seuraava maanantai. Mutta tähän asti se on ainakin mennyt niin, että ennen kun huomaankaan on jo torstai. Joka on kiva päivä. Koska se ei oo maanantai eikä se oo perjantai :D
3) Odotan että töistä pääsee kotiin, mutta kun pääsen "kotiin" niin se onkin kamala pettymys. Mikäs leffa tänään katottais uudelleen?
Juttu on niin, että meidät on ohjelmoitu vihaamaan maanantai-päiviä ja rakastamaan perjantai-päiviä. Mulla on pasmat ihan sekasin! En tiedä ymmärrättekö yhtään mitä selitän, mutta tätä nyt vaan on vaikee selittää :)
Huomenna on jo keskiviikko. Joka on myös hyvä päivä, etenkin sitten kun se on ohi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti