Nyt vihdoinkin on aikaa kirjottaa tännekin jotakin kun tähän asti olen netissä päässyt vaan nopsaan käväsemään jossain McDonaldsissa tai ostoskeskuksissa joissa on langaton netti kännykälle. Facebookissa oon statusta yrittänyt välillä päivittää sen takia, ettei ihmiset luule, että oon vaan mystisesti kadonnut. En pysty nyt oikeestaan kirjottamaan vielä meidän road tripistä koska huomasin just, että unohdin mun kameran piuhan Suomeen joten kuvat jää kameraan toistaiseksi. Jotain kuvailin kännykällä ja niitä voin laittaa tässä myöhemmin. Laitan sitten sellaset kunnon selostukset joka reissupäivältä kunhan saan ne kuvat ulos kamerasta :)
Eli Lontoossa ollaan "kotona" nyt. Saavuttiin lauantaina ja tänään oli mun ensimmäinen työpäivä. Voin sanoo, että oli aika erilaista kun mihin oon tottunut. Olin aika lailla ihan turhaan ollut huolissani siitä, mitä laitan päälleni töihin koska tämän hetkinen assari (jonka mä siis korvaan kun sen harjottelu loppuu) kulki siellä vaan paljain jaloin :) Oli siellä rennompi ilmapiiri kun mitä kuvittelin aluksi täällä edes voivan olla. Toimisto on siis toimisto ja ihmisillä on kauluspaitoja, pukuja, kynähameita ja korkkareita, mutta silti jäi ihan mukava fiilis ja en enää stressaa sitä pukeutumista.
Pakko silti sanoa, että tällä hetkellä on vielä aika sekavat tunteet sen suhteen, että onko tämä mun juttu. Nyt kun pääsi sellasiin töihin mitä mä voisin tehdä valmistumisen jälkeen jos haluisin (tradenomeilla on aika laajat työllistymismahdollisuudet) ja näkee vähän, että millasta se tulee olemaan niin kaikki tuntuu vaan niin vieraalta! Tänään tuli aivan kamala ikävä puutarhurin hommia. Ruohonleikkausta, mullan möyrimistä, kukkien istuttamista, raitista ilmaa.. Tää on aika varmasti vaan tällanen työkulttuurishokki ja kuukauden päästä on ihan toinen ääni kellossa, katotaan vaikka. Asiaa ei tietenkään paranna, että nyt jo on ikävä Lauria vaikka se lähti vasta tänään, sniffles :(
Tää kämppä, missä asun, on kyllä tosi kiva. Otan kuvia tässä joku päivä ja laitan niitäkin näytille sitten. Tää on vähän sellanen boheemi asunto, värejä joka puolella ja kaikkea mielenkiintoista. Kaks kissaakin on, Hercules ja .. hmm... no yks toinen kissa joka on täys nynny joten en nää sitä paljon ja siks en varmaan muista sen nimeäkään just nyt. Mut Hercules on hassu kissa. Se on tuotu Barbadokselta ja se on viettänyt aikoinaan paljon aikaa koirien kanssa ja se jotenkin otti niistä mallia ja sen häntä on mennyt kiemuralle. Se on tosi hassun näkönen, otan siitäkin kuvan joku päivä.
En nyt jaksa muuta selitellä. Katsotaan jos huomenna on parempi päivä ja inhoon Lontoota vähän vähemmän.
No sun velvollisuus on tietysti jatkaa tuota paljain jaloin kulkevan assarin myyttiä :D
VastaaPoistaMoikka! Oon ihan varma että työ alkaa tuntumaan kivalta, kun pääsee alkujärkytyksen ohi - uudessa työssä on aina tosi raskasta, vaikka sen aloittaisi ihan kotimaassa (ulkomaista siis puhumattakaan!):) Ja Laurilla on varmasti myös niin kova ikävä, että se lentää sinne takaisin moikkaamaan sua ennen kuin huomaatkaan!
VastaaPoistaTsemppiä ja toivottavasti saat pian kuvia koneelle niin pääsen fiilistelemään sun kanssa uutta kotia ja kotikaupunkia!
Haleja!
/Sari