Road Trip

Elikkäs, nyt voisin kertoa meidän reissusta Tampereelta Lontooseen :)

Sunnuntaina 24.6. loppuis siis meidän Juhannusmökkeilyt ja ajettiin Turkuun, mistä otettiin laiva Tukholmaan, Liput oli ostettu jo muutamaa viikkoa ennen reissua. Laivareissu ei ollut mitenkään tapahtumarikas, istuttiin pubissa katsomassa jalkapallo-ottelua ja nukuttiin. Aamula piti herätä aikasin koska laiva oli satamassa n. 06.00 aamulla. Tukholmassa ja koko Ruotsissa tuli vettä kaatamalla ja ajettiin suurin osa päivästä Ruotsin läpi etelään päin.

Vettä tuli niin kovaa, että Lauri ajoi enimmäkseen ja mä pääsin ajamaan vasta kun lähestyttiin siltaa jonka ylittämällä pääsi Tanskaan. En muista paljonko ajoin, mutta en tosiaan paljon yhtään. Mutta sillan pääsin ylittämään :) Harmitti kun tuli niin kovasti vettä koska ajettiin Vättern järven ohi ja siellä oli kivoja maisemia. Pysähdyttiin syömään vasta Kööpenhaminassa jossa alkoi myös sopivasti sataa vettä kun päästiin autosta ulos. Niinpä mentiin ekaan ravintolaan mikä sattu tielle josta sitten tilattiin hampurilaiset.

Ei paljon nähty Kööpenhaminaa koska haluttiin päästä Lyypekkiin hyvissä ajoin, mutta pari kuvaa sain sieltä napattua.

Ei paljon kerro mitään Kööpenhaminasta :D Mutta sanotaan nyt että se vähä mitä näin ei paljon innosta käymään uudelleen, mutta varmasti se on ihan kiva kaupunki. Köpiksestä ajettiin vielä etelämmäs ja otettiin taas laiva, että päästiin Tanskasta Saksaan. Se ei ollut pitkä matka, jotain 45 minsaa tais vaan mennä.

Saksan puolella Lauri oli innoissaan kun se halusi päästä paahtamaan moottoriteille joilla ei ollut rajotuksia. Lyypekkiin mennessä ei vaan oikeen ollut sellasia teitä, mutta kyllä se myöhemmin pääsi kaahaamaan :) Lyypekissä heitettiin vaan tavarat hotellille ja lähdettiin kiertämää kaupunkia ja etsimään ruokaa.

Kuten näkyy niin sää ei ollut meidän puolella taaskaan. Kaatamalla ei sentään tullut vettä joten pystyi vähän käppäilemään. Lyypekissä oli tosi hienoja rakennuksia ja kirkkoja ja toi kaupungin portti joka on noissa parissa ekassa kuvassa oli myös siisti. Oltiin sen verran myöhään liikkeellä, että suurin osa paikoista oli jo kiinni ja keskustassa melko rauhallista mutta ei silti oltu ainoat turistit liikenteessä. Meillä oli kauhea nälkä ja lopulta päädyttiin samaan ravintolaan jota oltiin ihan ekana silmäilty. Siellä oli paljon ihmisiä ja se oli menossa kiinni tunnin sisään, mutta päästiin just ja just sisään. Palvelua ja ruokaa sai odottaa kuitenkin ikuisuuden, mutta ei se haitannut koska meillä oli meidän superhalvat ja hyvät oluet. Saatiin myös sellaset pienet keitot jotka oli ihan mielettömän hyvät. En tiedä kuuluko ne tilaukseen vai oliko ne lähetetty vaan hyväntahdoneleenä kun jouduttiin odottamaan. Kumpikaan ei osaa saksaa joten ruokalistalta tilaaminen oli haastavaa, mutta saatiin molemmat silti tilattua aivan mahtavat annokset.

En nyt muista mitä Lauri tilasi, mutta itselläni oli toi eka ja siihen kuului tosi mehevää kanaa, suussa sulavaa perunamuusia, ihanaa kastiketta ja taivaallisia kasviksia joissa oli sivelty voisulalla. Sillon ymmärsin miten ruoka voi tehdä tooooosi iloseks. Se oli aivan huippu ateria! Eikä ollut kallis. Mulle alkoi selvitä, että Saksassa oli halpaa. Toi ravintola oli nimeltään Lübecker Hanse jos joku on joskus menossa Lyypekkiin päin. Voin ehdottomasti suositella. Mentiin nukkumaan tyytyväisin mielin ja aamulla taas lähdettiin kaupungille. Aamupala ei ollut hassumpi myöskään.

Tuo syötiin sellasessa paikassa kun Potter's. Siellä oli hauska sisustus, Taru Sormusten Herrasta tauluja ja figuureja ja muutenkin sellanen fantasia-aiheinen. Ja aamupala makso vaan muutaman vaivasen euron. Olin jo ihan rakastunut Saksaan. En oo koskaan ollut kiinnostunut Saksasta maana, mutta nyt kun tiedän miten halvalla sieltä saa kaikenlaista (*köhköh* olutta *köh*) niin oon kiinnostunut ihan uudella tavalla :P Otin aamulla lisää kuvia kun käytiin kävelyllä.

Lyypekki oli kyllä tosi kaunis kaupunki. Sitä keskustan aluette ympäröi kanaali ja aina kun on joku vesielementti niin se tekee mun mielestä paikoista paljon kivempia. Voisin kuvitella ihan hyvin käyväni Lyypekissä uudelleenkin. Lähdettiin sitten pienen kiertelyn jälkeen ajamaan kohti Krefeldiä joka sijaitsee ihan Düsseldorfin lähellä. Lauri pääsi kaahaamaan, mutta siellä oli joka puolella tietöitä joten välillä mentiikiin sitten tosi hiljaa. Se oli tosi rasittavaa. Voin kokemuksesta kertoa, että Saksassa on kivoja tienvarsivessoja :) Ne oli ihan siistejä ja vessapaperiakin jopa löytyi! Niitä oli melko tasasin väliajoin matkan varrella, mikä oli tosi kiva. Saavuttiin Krefeldiin hyvissä ajoin ja siellä meitä odottin Laurin kaveri Nizar jonka luona oltiin yötä. Se oli tosi vieraanvarainen ja sosiaalinen ja vei meidät kunnon kebabille. Oli muuten parasta kebua mitä oon syönyt joten ei ihmiset valehtele kun ne sanoo, että Saksassa saa mahtavaa kebabia. Ja oli muuten tosi halpaa myös! Ylläri.

Nizar ehdotti, että lähdettäs katselemaan vähän Düsseldorfia ja niinhän me mentiin. Oleskeltiin ihan vaan siinä Rein-joen rannalla ja mentiin juomaan oluet kivan näköiseen pubiin/ravintolaan.

Satuttiin sopivasti auringonlaskun aikaan ja siellä oli tosi kaunista. Oli myös mukavan lämmintä joten oli kiva istuskella ulkona katselemassa auringonlaskua. Nizarin perhe omistaa Krefeldissä sellasen ravintolan kun Comeback Steakhouse, mutta en päässyt siellä illastamaan kun siellä oli ollut tulipalo jo koko paikka oli vielä rempassa. Lauri on siellä syönyt aikasemmin ja sen mukaan siellä oli ainakin tosi hyvää ruokaa. Harmi, että missasin sen. 

Aamulla alkoi operaatio bubble tea:n metsästys. Olin nähnyt sellasia mainoksia tienvarsilla joissa mainostettiin kuplateetä joten halusin kokeilla sitä. Krefeldissä oli vaikka kuinka monta kuplateekahvilaa ja yhdestä sainkin sellasen ostettua. Se idea on siis sellanen, että kuppiin laitetaan vihreään tai mustaan teehen yhdistettyä jotain hedelmän tms. makua (mulla oli vihreä tee/vihreä omena) ja siihen yhdistetään sellasia helmiä jotka voi kans olla melkeen minkä vaan makusia. Mulla oli jugurttihelmiä. Ne on niinku niitä "kuplia". Hiton pahaa oli, ei tarvii uudelleen maistaa :D

Oltin Krefeldissäkin vaan yksi yö ja lähdettiin aika ajoissa ajamaan kohti seuraavaa, mun eniten odottamaa kohdetta, Luxemburgia. Lauri on siis lapsena asunut Luxemburgissa useamman vuoden ja oli kiva mennä sinne jonkun kanssa, jolla oli siellä historiaa. Ja Lauri on paljon aina puhunut Luxista joten odotukset oli korkealla.

Tiesin, että kohta ollaan perillä kun alkoi rinteissä näkymään viiniviljelmiä. Jos mut tuntee, niin tietää että osaan arvostaa viinejä :D Olen oppinut juomaan valkoviiniäkin nyt kun punaviini on pannassa koska se aiheuttaa kauheita päänsärkyjä (siis ei krapulassa vaan heti kun alan juomaan sitä). Oltiin Luxissa 3 yötä Laurin perhetutun, Rosan luona, joka asuu edelleen Luxissa. Rakastuin Luxemburgiin heti kun näin ne viiniviljelmät. Kaupunki itsessään oli aivan ihana kun se on tavallaan monessa kerroksessa. Korkeuserot teki siitä tosi mielenkiintoisen. Tässä nyt kuvia Luxista.

Meidän oppaana toimi Alan joka kävi Laurin kanssa koulua sillon kun Lauri vielä asui Luxissa. Ekana iltana mentiin katsomaan jalkapalloa sellaselle kivalle alueelle jossa oli monta baari/klubia/pubia/ravintolaa lähekkäin ja oli Portugali-Espanja matsi sinä iltana. Toisessa päässä oli Portugali fanit ja toisessa päässä Espanja fanit. Mua väsytti aivan tajuttomasti joten mentiin nukkumaan aika aikasin vaikka Lauri olis vielä halunnut jatkaa iltaa. Juotiin hyvää Luxemburgilaista olutta, Diekirchiä ja sieltä löytyy myös sellanen olut kun Mosel, jota en ehtinyt maistaa. 

Seuraavana päivänä halusin nähdä viinitiloja joten lähdettiin ajelemaan Laurin kanssa ympäri Luxemburgia ja Mosel-joen vartta. Se oli tosi kiva päivä ja muistelen sitä aina välillä koska se oli kuin unta ois nähnyt.

Se oli yks parhaista päivistä ikinä <3 Illalla juotiin Rosan ja Alanin kanssa muutaman Diekirch ja kippisteltiin "A l'Amitié!" -- "Ystävyydelle!"

Seuraavana aamuna lähdettiin Laurin kanssa Viandeniin jossa oli hieno keskiaikainen linna.

Vettä tuli aivan kauheesti kun päästiin sinne, mutta oltiin onneks sisätiloissa niin ei haitannut sitten kun päästiin linnaan. Ulos tullessa ei enää satanutkaan :)

Illalla Alan ja sen perhe oli kutsunut meidät sinne syömään ja syötiinkin tosi hyvää lihaa. Ei haluttu päättää iltaa heti ruoan jälkeen joten katsottiin The Dangerous Method leffa ja sitten lähdettiin nukkumaan ja aamulla pakattiin kamat ja vaihdettiin taas maisemia. Mutta Luxemburg oli kyllä mun lemppariosa koko reissua ja haluan ehdottomasti takas joku päivä!

Seuraava etappi olikin sitten jo Lontoo. Ajettiin Belgian läpi (tylsä matka ja tylsä maa) Calai'hin, Ranskaan. Sieltä ostettiin liput lauttaan jolla päästiin kanaalin yli Doveriin, Englantiin.

Siellä olikin haastetta Laurille kun piti ajaa tien "väärällä" puolella ja kaikki oli ihan päinvastoin kun Suomessa.  Mutta se meni tosi hyvin! Mitään ei käynyt :) Sitten päästiinkin jo tänne mun kämpille ja loppu onkin lähihistoriaa. Lasse ja Henri oli Lontoossa myös koska ne aikoi ajaa Laurin kanssa takas Suomeen Berliinin kautta ja istuttiin iltaa Camdenissa niiden kanssa shishaa poltellen. Sunnuntaina mentiin Laurin kanssa Emirates Stadiumille (joka siis on Arsenalin kotistadikka) ja käytiin Arsenal museossa ja stadikkakierroksella. Päästiin pukuhuoneisiin ja istuttiin Arsene Wengerin paikalla katsomossa :) 

Työt alkoikin maanantaina ja meillä oli maailman nopeimmat ja tylsimmät jäähyväiset Laurin kanssa koska niiden pitikin lähteä aikasemmin että ne ehtis lauttaan ja Lauri tuli vaan heittää avaimet mulle Tower 42:n ja sanottiin siinä aulassa hyvästit. Ei ihan mennyt niinku elokuvissa :/